• Black Facebook Icon
  • Instagram Social Icon
  • Grey YouTube Icon

© 2019 by Marjut Saariniemi

 

Yleiset harhaluulot hypnoosiin liittyen

Hypnoosista ei ole olemassa yhtä yleispätevää määritelmää vaan sen määritelmä riippuu aina määrittäjästä. Alla olevat asiat perustuvat saamaani koulutukseen ja kokemukseeni kvanttihypnoosin ja perinteisen hypnoosin parissa mutta myös moniin artikkeleihin ja haastatteluihin, joita olen lukenut ja kuunnellut. Monet harhaluulot, joita hypnoosiin liitetään johtuu kaiketi elokuvista ja lavahypnooseista.

1.“Hypnoosi on outo ja pelottava tila.”

 

Meistä jokainen on kaksi kertaa päivässä tilassa, johon hypnoosissakin mennään. Tuo tila on aamulla juuri heräämisen jälkeen ja illalla juuri ennen nukahtamista. Samoin lukiessamme hyvää kirjaa tai katsoessamme elokuvaa olemme hypnoosissa. Pystymme irtautumaan tästä hetkestä, arjen todellisuudesta huolineen ja eläytymään kirjan ja/tai elokuvan tapahtumiin ja kokemaan voimakkaitakin tunteita. 

 

Hypnoosi on vuorovaikutustilanne, jossa hoitaja/hypnotisti auttaa hoidettavan/hypnotisoitavan transsiin ts. muuntuneeseen tajunnantilaan, jolloin tämä on hyvin keskittynyt, suggestioaltis ja ainakin osittain irti ympäröivästä todellisuudesta. Tässä tilassa voimme mm. muistaa asioita menneisyydestä, koska pääsemme helpommin yhteyteen alitajuntamme kanssa - paikkaan, jossa on kaikki muistot ja tapahtumat mitä meille on tapahtunut. Huomion arvoista on myös se, että hypnoosissa yleensä tietää asioiden syy-yhteydet ihan toisella tavalla kuin normaalissa valvetilassa.

 

 

2. “Mitä jos jään hypnoosiin.”

 

Terapeuttinen hypnoosi-istunto ei ole anestesia tai tiedoton tila, jossa ihminen kadottaa kaiken kontrollin itseensä. Sen sijaan se on tila, jossa keho rentoutuu ja mieli valpastuu vastaanottamaan tietoa. Yleensä ihminen on täysin tietoinen ympäröivästä maailmasta ja voi halutessaan vaikuttaa istunnon kulkuun. Aivan kuten elokuvaa katsoessamme voimme kommentoida näkemäämme. 

 

Arviolta kolme ihmistä sadasta pääsee heti ensimmäisellä kerralla hypnoosissa niin syvälle, että ympäröivä maailma katoaa lähes täysin. Syvästä transsista huolimatta kontakti hoitajaan säilyy puheen avulla. Tässäkään tapauksessa hoidettava ei voi jäädä hypnoosiin vaan herää ympäröivään todellisuuteen viimeistään, kun häntä pyydetään heräämään. “Pahimmillaan” hän voi nukahtaa ja herätä sitten torkkujen jälkeen.

 

 

3.“Menetän oman tahtoni.”

 

Edelliseen viitaten hoidettava on yleensä täysin tietoinen siitä mitä tapahtuu. Jos hän kuitenkin menee niin syvään transsiin, että menettää ajan ja paikan tajun, ts. ei ole tietoisesti kovinkaan läsnä niin hänen korkein tietoisuutensa (yliminä) pitää huolta hänestä. Se ei anna tapahtua mitään sellaista mikä on vastoin hoidettavan etua. Syvästä transsin tilasta herää yhtä nopeasti kuin unestakin, jos asiat lähtevät menemään ei-toivottuun suuntaan.  

 

Terapeuttinen hypnoosi-istunto onnistuu parhaiten silloin kun hoidettava luottaa hoitajaansa ja koko prosessiin. Näin ollen jo lähtökohtaisesti näiden asioiden on oltava kunnossa, jotta edes päästään syvään transsiin.   

 

 

4. “Pelkään, että minua ei voi hypnotisoida...olin mukana lavahypnoosissa enkä mennyt hypnoosiin...” 

 

Ensimmäiseen kohtaan viitaten, jokainen joka haluaa hypnoosiin on periaatteessa hypnotisoitavissa. Eri asia sitten on, kuinka kannattavaa se kulloinkin on. Esim. mielialalääkkeet voivat vaikeuttaa hypnoosia kun mieli lähtee harhailemaan ja keskittyminen vaikeutuu. 

 

Yksilöllisistä eroista johtuen toiset menevät transsiin helpommin kuin toiset. Tähän vaikuttavat mm. aikaisempi kokemus hypnoosista ja/tai meditoimisesta, tilanteeseen liittyvä turvallisuuden/turvattomuuden tunne sekä muut pelot. Lavaesityksissä hypnotisoidaan useampi ihminen, joten tilanteet etenevät sen mukaan miten enemmistö ryhmästä reagoi. 

 

Merkityksensä on myös sillä, että terapeuttinen hypnoosi-istunto on tilanteena ja tavoitteiltaan aivan toinen kuin lavahypnoosit, jotka ovat viihdettä.

 

 

5. “En pysty visualisoimaan, joten minua on vaikea hypnotisoida.”

 

Hypnoosiin päästään induktion avulla, jossa asioiden muistelulla ja mielikuvituksella on oma osuutensa. Jokainen muistelee tai kuvittelee asioita omalla tavallaan. Samoin hypnoosin voi kokea monella tavalla, ts. ei ole väärää tapaa kokea sitä. Toiset kokevat sen visuaalisesti kuvina, toiset auditiivisesti ääninä, toiset kokevat hypnoosin kehotuntemuksina ja/tai emootioina. Hypnoosin voi kokea myös näiden kaikkien tapojen jonkinlaisina yhdistelminä.